Jahtipäivän kuulumiset vähän jälkikäteen

Jäi vähän päivitys laittamatta edellisen metsäkeikan jälkeen.

Elikkäs Moskun kanssa lähdettiin käymään varispyynnissä ja hyvin meni, paitsi että saalista ei tällä kertaa kotiin tuotu. Vajaan tunnin kävelyn jälkeen yksi yksinäinen varis lensi ohitse ja Mosku lähti kyllä hyvin perään ja heitti ilmoille komean lintuhaukun, mutta vaakku lensi niin kauas ettei sitä ollut järkeä lähteä etsimään.

Takaisin päin tullessa metsästä rupesi kuulumaan hirveä ryske ja Mosku tietysti oli lähdössä pellon poikki juoksemaan. Huusin koiralle että ei sinne kannata mennä kun siellä on hirvi tai karhu ja meillä loppuu arsenaali kesken niitten kohdalle, niin saatamma pian hävitä sen tappelun. Koira totteli ja kääntyi takaisin ja lähti tekemään siksakkia edessäni noin parinsadan metrin etäisyydelle.

Näin siis tuon koiran kuuluu toimia. Koira katsoo mihin isäntä on menossa ja juoksee siitä parikolmesataa metriä edemmäs ja menee siksakkia ja haistelee ilmaa ja maata etsien riistaa.

Koiran edestä yhtäkkiä lähtikin komea akkateeri lentoon ja Mosku perään. Oli itselläkin melkein kyynel silmässä kun näki oman koiran karkuuttavan komean akkateeren lentoon ja haukkuvan perään mahtavan näköisenä kevätpäivänä kun aurinko heijastui puhtaasta hangesta. Harmi että teerenpyynti on loppunut jo aikapäiviä sitten, joten oli pakko luovuttaa senkin linnun suhteen. Annoin koiran kuitenkin tehdä työnsä loppuun, poltin tupakan ja kuuntelin iloisena komeaa lintuhaukkua (pystykorvan haukkutaajuus keskimäärin 100-140 haukkua minuutissa, riippuen riistasta, linnulla nopeampi, suurriistalla hitaampi). Kehuin koiran hyväksi ja lähdimme kotiin päin.

Kotimatkalla porisutimme tuttua miestä omasta hirviporukasta ja kerroin ryskyäänistä metsässä ja kaveri kertoi että sillä alueella tosiaan asustaa karhu (paikka on noin pari kilometriä vanhempieni tilasta). Viime vuonna mesikämmen oli tullut yhden kaverin hirvipassiin ja pari minuuttia olivat toisiaan tuijotelleet ja metsästäjä oli jo nostanut kiväärin olalle, jos karhu koettaa rynniä päälle. Karhu oli kuitenkin lähtenyt lönkyttelemään eteenpäin töpöhäntä vilkkuen. Hirviä ei alueella ole sittemmin juuri näkynyt.

Mutta jokatapauksessa, Moskulla ja minulla oli taas mahtava reissu, vaikka saalista ei saatukaan. Ehkäpä ensi kerralla!

- Tapsa