Eli nyt taas otetaan blogi käyttöön, varmaan noin kymmenettä kertaa.
Mokkelista on kasvanut jo iso poika ja ensimmäiset saaliitkin on koiralle saatu viime syksynä. Ohitusongelmat jatkuvat, ja varmaan jatkuvat niin pitkään kuin koira hengittää. Ollaan kokeiltu muistaakseni kolmea erilaista kouluttajaa ja mikään ei ole tepsinyt.
Joka tapauksessa, koira leikattiin, ja metsäkäyttäytyminenkin parani leikkauksella.
Moskun ehdottomia valtteja metsässä ovat sinnikkyys, aktiivisuus, ja hakukyky. Haukkutaajuuksista osaa jo kovasti päätellä, mikä eläin on haukussa. Nisäkkäät haukutaan vähän laiskemmin, tutkan mukaan muistaakseni n. 80-100 haukkua minuutissa, linnut pidetään haukussa nopeammalla taajuudella, noin 120-140.
Moskun palautuminen metsäreissuilta jaksaa hämmästyttää joka kerralla. Viime syksynä kahden tai jopa kolmen päivän metsäreissuilla palautuminen tapahtui muutaman tunnin makoilulla leirinuotion vieressä, ja koira oli pakko alkaa laittamaan yöksi autoon jotta se tajuaisi edes vähän nukkua. Pienikin rapsahdus ja kiinnostava haju veti koiran metsään ja vaikka metsämiehen sydäntä kiivas lintuhaukku lämmitti, ei siitä pilkkopimeällä ole varsinaista hyötyä.
Moskun parasta osaamisaluetta ovat tällä hetkellä nimenomaan ne metsäkanalinnut, teeret ja metsot. Jäniksiä Mosku ajaa hienosti takaa, ja ottikin ylösajon viime talvena minulle ja kaverille. Mosku ei tosin osaa "ajaa" jänistä, eli juosta perässä ja haukkua, joten se tekee passipaikan vetämisestä hankalaa, mutta soveltamalla sekin onnistuu.
Eihän koiran tarvitse aivan kaikkea tehdä isännän ehdoilla, vaan kyllä omistajankin pitää mukautua koiran mukaan. Varsinkaan kun Moskua ei ole ajokoiraksi tarkoitettu, se on vain suurenmoinen plussa.
Moskulle hankittiin kunnon GPS-paikannin ja tutkaliivi saatiin metsästyskaverilta lahjaksi. Paikannin on vanhahko, 2005 vuodelta oleva Pointer, mutta pelaa hyvin. Tiedän koko ajan missä koira on, noin parin metrin tarkkuudella. Lisäksi ostin Pointerin ohjelman kännykkään, ja sieltä saan ulos ns. jälkipelin, eli voin pyynnin jälkeen katsoa animaationa missä koira on kulkenut, missä haukkunut yms. Tuohon ohjelmaan pystyy myös merkitsemään tärkeitä paikkoja, kuten vaikka ketunluolat yms.
Itselleni hankin viimeisen päälle koiramiehen aseen, Baikalin Taigan rihlan kaliipereissa 12/76 + 6,5x55SE. Tuolla rihlalla on nyt koetettu treenata niin luotipuolta kuin haulipuoltakin.
Me muutimme myös takaisin Lumijoelle, joten metsästysmaat ovat tavallaan takapihalla. Pyynnissä tulikin käytyä viime kauden lopulla aivan eri tavalla kuin aiemmin, nyt kun matkoihin ei tarvitse varata aikaa ja polttoainetta. Saaliina tuli lähinnä metsälintua ja jänistä ja rusakkoa.
Tälle syksylle on tarkoitus kokeilla miten Mosku pelaa hirvien kanssa, ja verijälkeä voisi myös opettaa. Itselläni pelottaa kauheasti että menikö osa koiran hajuaistista pilalle siellä Kahvankarintien hometalossa. Toivottavasti ei.
Viime kauden kohokohdat olivat ehdottomasti:
- Moskun ensimmäinen teeren pudotus
- Ensimmäinen jänisajo
- Muutto Lumijoelle, lähemmäs pyyntipaikkoja
- Varusteiden hankinnat.
Tämän tulevan kauden osalta ohjelma alkaa olla aika selvä, nyt koiralla on treenikausi ja ruokavalio on puhdasta lihaa. Kaupan nappulaa eläin ei syö ainakaan ennen ensi kevättä. Koiraa juoksutetaan pyörällä ja tehdään harjoittelua, joka parantaa minun ja Moskun suhdetta entisestään, mm. verijälkiä, noutoa yms.
Mutta tässä yksi parhaista kuvista, mitä Moskusta mielestäni on koskaan saatu. Ja se teeri ;)
